Tähän aikaan













Pääsiäiskorteissa toivotetaan iloista ja hauskaa-
itse olen aina mieltänyt pääsiäisen haikeaksi ja pitkäperjantain vuoden pisimmäksi perjantaiksi.














Sain Kirjakaapista lainaksi hienon kirjan
Leena Rantanen - Kirjeitä jonnekin
julkaissut Like 2005

Kirja sisältää 47 kirjettä edesmenneille ja lainaan tähän yhtä,
joka erityisesti kosketti ja liittyyn mielestäni jopa pääsiäiseen.

" Raakel - tädille Tampereen pilviin,

Minulla on nyt siis yksi tähti lisää, Raakel - tähti, ametistitähti. Kurkkuani kuristaa ja kyyneleet valuvat väkisin, vaikka olen jo vuosia toivonut kuolemaasi. Mitä sinä täällä enää teit, säälittävässä kunnossa, tuntematta ketään. Niin, mitä sinä enää täällä teit, paitsi että jo pitkän aikaa raihnaisuutesi on auttanut meitä hyväksymään kuoleman.
Lähetin juuri hautajaisiisi aivan pienen ametistin värisen kimpun, kangasruusut vienosti nupulla, se oli kuin pikkutytön kimppu, ja sitoessani sen ympärille vanhaa pitsiä ja vihreää nauhaa olinkin äkkiä lapsi taas. Odotin aina kiihkeästi tapaamisiamme. Ihailin violetteja vaatteitasi, vahvan punaisia huuliasi, tuuheaa mustaa kiharaista tukkaasi, halpoja säihkyviä korujasi. Tiesin jo ettei kaikki tuo hohto ollut turhamaisuutta vaan tarpeellista.
Sinussa asui suuri voima. Ymmärsin toki aikuisten katkonaisista lauseista ja viittauksista elämäsi painon. Olisithan sinä voinut lähteä ? Rakastitko sinä häntä sittenkin ? Eihän sinun olisi tarvinnut jäädä uurastamaan ja maksamaan sitä mikä ei ollut sinun...?
Eikö kukaan siis välty, onko jokaisen osa noin raskas ? Mutta sinä kuljit suorana, sievissä korkokengissäsi astuit lokaisten lätäköiden ylitse.
Sinä vain et tullut tietämään miten lähtemättömästi jäit minuun.















Äitini ei varsinaisesti ollut taikauskoinen,
mutta yhdessä asiassa ehdoton - ei mitään lintuaiheista kotiin
- poikkeuksena olivat pääsiäistiput.
Nämä titityyt tein eilen Tikkurilan värinäytepahveista.














Posti toi tiistaina linnunlaulupuuhun
2 uutta asukasta - kiitos Hilja!

Levollista Pääsiäistä Kaikille toivottaen !

Today´s Flowers

Vaiheita - stages










A











B












C











D


From A to D in less than a week

Lempipuu

Anita Konkka ja Hilja kirjoittivat lempipuustaan.

Lempipuu on kovasti mieluinen aihe vaikka olen vain kerran elämässäni puuta halannut - pari vuotta sitten- eikä se ollut edes lempipuuni vaan vanhan kouluni pihalla oleva iso mänty.
Lempipuuni on ehdottomasti- tämä onkin yksi niitä asioita elämässäni johon ei liity mitään epäillystä - haapa.
Haavan lehtien suloinen, väreilevä sointu kesätuulessa kuuluu samaan kategoriaan kuin mustarastaan laulu keväisessä koivikossa. Ainakin kerran kesässä täytyy myös maata pihlajapuun alla ja ihailla sen kaunista pitsilehvistöä.














Kuvassa prinssi Sinilei nojaa haapaan tietämättä,
että puu on hänen metsään kadonnut ja ilkeän noidan puuksi taikoma siskonsa.




Antikvariaatti Kirjakaapissa kysytään usein lapsuuden lempikirjaa, joka matkalla kadonnut.
En ollenkaan tiedä miten minulla voi olla omani jäljellä
- se on tämä ja siitä ylläoleva kuva.



Jos rupeaa valkoinen ja lähestyvän kevään ruskean ja harmaansävyjen täplittämäksi muuttunut lumi riittämään voi aina paeta näihin yltiöpäisen riemunkirjaviin väreihin.

TODAY´S FLOWERS

4 vuodenaikaa - 4 seasons

Valokuvatorstai

159. haaste aiheena Asetelma ( ei mitään elävää )

3 + 6 128 esinettä















Nuppineularasia - 5 markan kirppislöytö - käytössä noin 15 vuotta
















Maitokannu lontoolaisen sairaalan yhden pikkupöydän kirpputorilta - käytössä 20 vuotta.















Pähkinöiden säilytysrasia - käytössä noin 10 vuotta.

* * * * *
Outi Liusvaara teki 90-luvulla mielenkiintoisen lopputyön otsikolla Kotiarkelogia.

" Lahden taideinstituutissa opiskellessaan hän havahtui
Miksi-ihmeessä-kysymykseen tuijottaessaan eräänä aamuna pienen sinkkukotinsa pienenpienessä kylpyhuoneessa vanhaa WC-imukuppia, jota ei koskaan ollut tarvinnut.
Hämmästelystä käynnistyi ainutlaatuinen projekti - vuosien 1995-96 aikana Outi luetteloi kotinsa jokaisen esineen hajuvesipullosta siivousämpäriin. 24 neliön kodissa oli kaikkiaan
6 128 esinettä. Kotiarkelogia - projektista muodostui lopputyö ja se on hankittu Tiedekeskus Heurakan ja Helsingin kaupungin taidekokoelmiin.

- Mistä koti koostuu ?
Moni esine kuuluu ajatukseen hyvästä kodista.Tavaroilla ihminen merkitsee oman reviirinsä. Outi merkitsi muistiin myös hankintatavan: ostettu, saatu lahjaksi, peritty, saatu tarpeettomana, otettu talteen, löydetty, itse tehty, varastettu, voitettu.

6 128 esineen käyttökerrat

-Ei koskaan 1457 kpl
-Harvemmin kuin
kerran vuodessa 2 209
-Muutama kerta vuodessa 1411
-Kuukausittain 587
-Viikottain 401
-Päivittäin 61

Reilu puolet sinkkukodin yli 6000 esineestä oli olohuoneessa, pikkiriikkiseen kylpyhuoneeseen mahtui yli 350 esinettä, keittiön lähes 600 esineestä melkein puolet oli astioita. Outi Liusvaara yllättyi miten paljon voi muistaa yhdestä esineestä. Esineet ovat kudelma, johon sijoitamme muistoja ja kokemuksia.Esineillä on sisäisiä merkityksiä. Omistamiseen on monta syytä.Tavara voi olla muisto lapsuudesta, ihmissuhteesta, tapahtumasta ja se säilytetään velvollisuuden tunnosta.
Outi kuvailee sitä näin: Poppanaliinojen kutominen oli suosittu harrastus. Lyhyen ajan sisällä sain useita poppanaliinoja lahjaksi. Jos ne eivät olisi minulle tärkeiden ihmisten lahjoittamia käyttäisin niitä laudeliinoina saunassa.
Sellaisetkin yllättävät ominaisuudet kuin saamattomuus, hajamielisyys ja kateus kätkeytyvät kodin esineisiin. Jotkut esineet ovat yksinkertaisesti hätävarana.

Lapsuuden-, ihmissuhde- ja tapahtuman muisto, velvollisuudentunto antajaa kohtaan, ihannemielikuvan ylläpito . . Outi löysi 21 syytä miksi jokin esine oli hänen kodissaan. "

Lähde Pirkka-lehti 10 / 2002
toimittaja Tuula Stenberg

Minulla ei ole yhtään poppanaliinaa, mutta monenmoista muuta ja haaveena on luopua niistä " vähemmän kuin kerran vuodessa" esineistä kokonaan.

12 Kuvaa

3 / 2010

Kuusen alla - kuvia itähelsinkiläisen kerrostalon pihalta















9.3.2010 klo 13.10 Kamera Samsung Digimax A7

PS Jäljet lumessa eivät ole omiani








2 / 2010


Aikaisemmat kuvat löytyvät täältä

Aurinkoaamiainen














Aurinkoista oli myös sunnuntaina ystävien luona Porvoossa
( aina ) ja opin Tinalta jotain mitä olisi pitänyt ymmärtää jo vuosia sitten- kyllä auringosta voi nauttia sisälläkin.
Pienestä pitäen minulle painotettiin, että voidakseen aidosti nauttia auringonpaisteesta täytyy olla ulkona.
Moni ihastuttava auringonpaisteinen päivä on tuolla tiedolla mennyt täysin pilalle.










"Tuliaiskukat"

Mustaa ja valkoista

14. haaste aiheena Varjo