Saturday, February 06, 2010

Mitä lahjaksi ?












5- vuotiaalle veljentyttärelle kysyi ystävä.
Paras lahja minkätahansa ikäiselle on tyyny- sitä voi halata ja siihen voi kallistaa pään.Tämän ompelin tänään ja matkaa huomisiin syntymäpäiväjuhliin.














Oi Odessa - Onnea !

10 Comments:

Blogger arleena said...

Pikkutytöille sopii prinsessatyyny.
Kaunis lahja.

9:55 AM  
Blogger Jutta said...

Vaaleanpunainen prinsessatyyny on varmasti jokaisen 5-vuotiaan pikkuprinsessan mieleen. Ihan kortti myös!

10:48 AM  
Blogger Jutta said...

Ihana siis :)

10:48 AM  
Blogger Kirjailijatar said...

Pikkuiset tytöthän rakastavat kaikkia prinsessajuttuja, hörhelöitä ja pitsejä. Muistan kun lapsena oli ihanaa, kun sai pukeutua pitkään hameeseen. Siihen aikaa ne olivatkin jotenkin muotia, aikuisetkin käyttivät.

7:14 AM  
Blogger Hilja said...

Ihana lahja ja aika ihana nimikin on tytöllä!

7:38 AM  
Blogger Melita said...

Kiitos Arleena !

Hei Jutta,
Löysin tätä prinsessakangasta aikoinaan palalaariista kangaskaupassa ja siitä on riittänyt useampaankin tyynyyn.Mulla on sellainen kummallinen harrastus että leikkaan lehdistä kirjaimia, joita sitten käytän onnittelukortteihin - siitä kirjaintenleikkaamistavasta on muuten vaikea päästä vaikka kirjaimia on kertynyt jo paljon !

Hei Kirjalijatar,
Mut puettiin pienenä skottiruudulliseen - oli hametta,liivihametta ja mekkoa, jossa valkoiset kalvosimet ja irtokaulus - olin kyllä aika joukostapoikkeava - nyt kyllä kelpais jos joku ompelis niitä liivihameita.Ja sitten ahmin pokien seikkailukirjoja - minussa taisi olla aimo annos viisikkojen Paulaa eikä paljon yhtään prinsessaa.

Kiitos Hilja,
Pitikin laittaa tuo kortti kuvaan kun niin ihana nimi.

12:00 AM  
Blogger Flicka said...

Odessa just might be the prettiest name ever! Oikea prinsessanimi! Ja kauniin luomuksen olet onnistunut tekemään - jälleen kerran.

12:08 AM  
Blogger Melita said...

Kiitos Flicka !

4:26 AM  
Blogger Polku vaatekaapilleni said...

Haa, me paulat olemme tunnistaneet toisemme. Minäkin luin poikakirjoja, eräkirjoja ja intiaanikirjoja.
Minussa ei ollut (valitettavasti?)
sitä prinsessaa vähääkään. En pitänyt mistään röyheloistä ja naapurintäti sanoi nähneensä ensimmäisen kerran ylioppilasjuhlissa, että minulla oli muut, kuin lenkkarit jalassa:)
Tyyttäreni sen sijaan on aito prinsessa.
Odessa on ihana nimi!

3:08 AM  
Blogger Melita said...

Hei Neidonhiuspuu,
Hetken mietin että pitäisikö sitä ihan julkisesti paljastaa ettei ole mikään prinsessa, mutta ehkä meissä kuitenkin jossain sisällä elelee pikkuinen prinsessa - pillahdan nimittäin usein itkuun teeveen äärellä just niissä kohdissa, joissa prinsessa itkisi - Paula ei ikinä.

12:26 AM  

Post a Comment

Subscribe to Post Comments [Atom]

<< Home

website hit counters
free web counters