VALOKUVATORSTAI
115. haaste - Ote Marjo Niemen romaanista
Miten niin valo ( Otava 2008)
Valokuvatorstain haasteista virisi
mielenkiintoinen keskustelu Melukylässä
ja itsekin olin aikaisemmin lähettänyt palautetta,
jossa rohkenin epäillä, että haasteiden keksijät vetävät jotain nenään tiimipalavereissaan.
Haasteet ovat kuitenkin mielestäni hyviä, koska
järjestään pakoittavat ajattelemaan eli
miten niin tuoli ?
115. haaste - Ote Marjo Niemen romaanista
Miten niin valo ( Otava 2008)
Valokuvatorstain haasteista virisi
mielenkiintoinen keskustelu Melukylässä
ja itsekin olin aikaisemmin lähettänyt palautetta,
jossa rohkenin epäillä, että haasteiden keksijät vetävät jotain nenään tiimipalavereissaan.
Haasteet ovat kuitenkin mielestäni hyviä, koska
järjestään pakoittavat ajattelemaan eli
miten niin tuoli ?
5 Comments:
Anteeksi Melita, että en tunnistanut silirimpsissä M-kirjainta metron merkiksi. Meillä täällä ei ole metroa ja erittäin harvoin ajelen sillä Helsingissä käydessäni. Ulkomailla tulee ajeltua.
Nyt muistan aina mitä M tarkoittaa.
Tuolin tunnistan :)
Tuolin tunnistan ;D
Mielenkiitoisempi on tämän tuolin sijaintipaikka.
Just tuollaisen ottaisin muuten työtuolikseni.
Hahah. =)
On tuo outo näky kyllä keskellä kulkureittiä...
Hei Arleena,
Itsekin ajattelin vasta jälkeenpäin etteihän koko Suomi Helsingissä asu, joten ehkä hiukka huono juttu tämä.
Helinä,
Tämä tuoli oli ihan itsekseen Hakaniemessä viikko sitten,kun kävin "kalassa " hallissa.
Tuli mieleen ikiaikoja sitten lukemani runo " Minulla on kaksi tuolia, toisessa ei istu ketään "
Näin tässä jotain liittymäkohtia Valokuvatorstain haasteeseen.
Hei Hallatar,
Tottatosiaan - ihan outo ! Kamera oli laukussa ( kuten aina ) joten otin kuvan kun en ole ennen nähnyt.
HAA! Näyttää kovin tutulta!
Post a Comment
Subscribe to Post Comments [Atom]
<< Home