Tuesday, March 08, 2011

A`la Country Homes & Interiors
vuosilta 2008- 2010

















Olin viikonlopun Hangossa purkamassa näyttelyä.
Haikeus iski vasta Helsingissä.





















Selailin myös serkun englantilaisia sisustuslehtiä,
eihän tämä mitään perienglantilaista ole.





















Oliskohan tässä jokin viesti kun matkalaukut niin sattuivat silmään ? Olen tosin sellainen käsilaukku/ muovikassimatkaaja nykyään kun olen huomannut ettei niitä vaatteitakaan tule monta kertaa päivässä vaihdettua- matkoillakaan.




















Englantilaiset sisustuslehdet olivat vuosia mun suklaa,
josta suurella vaivalla vieroitin itseni, mutta taidan niitä
vastedes kaupassa taas ainakin selailla.



















Miksi tuntuukin siltä, etten mitenkään voisi mennä paikalliseen supermarkettiin sireeni / omenankukkakranssi päässä ?
Kuka sen määrittelee etten voi - vissiin minä itse-kai ?

2 Comments:

Blogger arleena said...

Purkaminen on kuin pieni hyvästijättö, haikeaa.

Kesällä olisi mukava sitoa kukkaseppel päähän ja kulkea muina miehinä kaduilla ja kaupoissa. Huomio olisi taattu.

9:47 AM  
Blogger Melita said...

Hei Arleena,
Haikeus tulee varmasti siitä tiedosta, että oli ainutkertaista.
Eipä taitais kehdata seppele päässä taajamassa kulkea.Tulee mieleen asiakas kaupassa missä olin töissä- tuli frakissa ( kaikkine lisukkeineen ) keskellä päivää ostoksille ja samassa asussa seuraavananikin päivänä, seuraavalla viikolla jne - arjen juhlaa voisi sanoa.

12:16 PM  

Post a Comment

Subscribe to Post Comments [Atom]

<< Home

website hit counters
free web counters