Taikalampun alla

Saturday, August 28, 2010

Heräsin runoon Sama kaava

Kaikki mikä alkaa

sen täytyy myös päättyä

tässä meille annetussa

jota elämäksi kutsumme

arleena said...: Totta, näin tämä elämä kulkee vääjäämättömästi.; 1:02 PM
Melita said...: Niin Arleena, tämän vääjäämättömyyden tajusin kristallinkirkkaasti aamulla herätessäni - liittyy moniin viime aikaisiin ajatuksiin ja ehkä myös ilman viilenemiseen.; 1:26 PM
Hilja said...: Huh, tämä oli vähän masentava runo.Ei kyllä huonolla tavalla, voi olla hyvällä tavalla masentavakin ja toi on sellanen. Ja saattaa johtua mun omasta mielialastakin, miten sen otan. Viimeviikkonen reippaus ja innolla syksyyn-asenne on rapissut tässä viikon varrella aika tehokkaasti. No joo ihmeen kauan sitä kestikin.

Niin ja hyvä että näit sen jutun jonka kirjotin sinne mun blogin puolelle.
Vähemmistössä on just tällaset omannäköiset, mielistelemättömät blogit jotka ei seuraa muiden jälkiä. Tää on ihan maailman paras Taikalampun alla ja sä oot maailman paras Melita!; 12:05 PM
Melita said...: K I I T O S Ihana Hilja,

ITE OOT ! Ja aivan tosi paljon tykkään sun hiljaisen erilaisesta blogista ja omaperäisistä ajatuksista-kiitos niistä !
Mullekin kävi noi et syysinto lopahti kuin kananlento, mut se olikin sitten syysflunssa kun sen teki.Illalla huomasin innon lätsähtäneen ja aamulla oli jo sitten kurkku kipeä.; 8:35 AM