Tuesday, November 24, 2009
Previous Posts
- Valokuvatorstai149. haaste aiheena RÄISKYVÄ
- Taas kaikki kauniit muistotKun harrastuksena ovat ...
- TODAY´S FLOWERSKaiken se kestää . . . kauneusIt b...
- Lähes maailman ääriinOlen valmis menemään kuullaks...
- Ei niin harmaata kuitenkaanPostituksen otsikkoa ei...
- Eilen - tänään- huomenna ja ehkä ylihuomennakinPit...
- Valokuvatorstai147. haaste aiheena KuuÖljyvärima...
- 12 Kuvaa11 / 2009Kuusen alla - kuvia itä-helsin...
- Vadelmaveneille kotieli ei enää niin hapokastaNämä...
- Valokuvatorstai146. haaste aiheena Vuorenpeik...
Subscribe to
Posts [Atom]
My Guestbook/Vieraskirja
6 Comments:
Hyviä neuvoja.
Mie taidan tänään vain olla
olemassa...
Oho joo kyllä se pikkusen pilkistää. Täälläkin oli sumuista tänään mut ei pilkistänyt, tai en ainakaan ollu näkemässä.
Aika tylyltä tuntuu toi ohje/neuvo. Jos joku mulle tulis noin sanomaan kun olen (taas kerran) sanonut että no voin mä yrittää.. niin sitten taitaisin paiskata tavarat siihen ja sanoa no en tee sitten! (Tarkemmin ajateltuna, ehkä ihan hyvä neuvo kuitenkin...)
Kaunista valosouta. Sitä näkee nyt erittäin harvoin, mutta olet saanut ikuistettua yhden kauneimmista.
Hei Una,
Lämmin kiitos kommentistasi !
Munkin piti tänään vain olla olemassa, joka on jo valtava arvo semmoisenaan, mutta päädyinkin käsittelemään 3 kiloa lanttuja ihan syömävalmiiksi.
Hei Hilja,
Nämä pilkahdukset ovat aikaisemmin marraskuulta - tänään oli tasaisen harmaa aamu.
Tämä teeveestä kuultu onkin todella monimielinen toteamus.Itse koen sen jotenkin sillai,että pitää olla armollinen itselleen ja tehdä vain sen minkä oikeasti jaksaa.Eihän tälläinen ajattelu kovin ajanhenkeen ole - pakko on yrittää vaikkei pystyis ja tehdä vaikkei jaksaisi.
Arvostan kommenttiasi Hilja ja jatkan tämän pohtimistä tykönäni.
Hei Arleena,
Kiitos kommentistasi !
Kissavieras kesällä veti alas ei vain verhot vaan verhotangotkin joten tähän hämärän aikaan nämä aamuiset valonpilkahdukset kun niitä silloin tällöin näkee ovat saaneet marraskuunkin näyttämään hienolta kuukaudelta ja verhotkin taidan palauttaa paikalleen vasta ensi vuonna.
Kauniita kuvia!
KIITOS Marjo !
Post a Comment
Subscribe to Post Comments [Atom]
<< Home